maanantai 26. heinäkuuta 2010

Keisarinlilja


Silloin 
Kun mieleen hiipii epäilys

Miten varmaa on se 
Olenko oikeasti olemassa.

Olenko vain kuvitelma
Ajatus jonkun mielessä.

Työnnän nenäni pihalla keisarinliljaan
Kuin talvella
Kun teen lumienkelin 
Vain nähdäkseni
Että minusta jää jälki

Ymmärrän 
Ettei olemattoman nenä voisi värjääntyä oranssiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogissani on käytössä kommenttien tarkistus toiminto, joten kommenttisi näkyminen julkisesti saattaa kestää jonkin tovin.
Kiitos kommentoinnistasi!